12.7.2009

Matkalla Norjaan osa 2

Perjantaina 10.7
Haaparanta- Piitime- Lycksele- Dorotea (530km)
Lähtö Haaparannan Cape East-hotellista klo 8.30, aurinko paisto +17. Ajoimme halki Ruotsin maan siirtyen mahdollisimman lähelle Norjan rajaa. Matkalla oli sekä aurinkoa. pilvistä enemmän ja vähemmän ja muutama sadekuuro.


Eka pysähdys oli ennen Piitimeä, Ruotsin tielaitoksen hyvin kunnossapitämä levähdyspaikka. Vessat ja ruokailualueet hyvässä kunnossa.. Totesimme myös ettei moottoriliikennetie ja 110 km tuntivauhti ole kivaa tuntikaupalla. Ei siinä ole mitään katsomista, oikealla näkee vain riista-aidat ja keskikaistan täyttää köysikaide.


Eipä sitten tuo valtatie 373 Arvidsjauriiin päin ollut sen mielenkiintoisempi. Metsää ja taas metsää…
Jaloittelutaolla Byskejoen rannalla oli vuosikymmeniä sitten kukoistanut kalastuslupakioski ja huusi – nyt hylättynä ja roskattuna. Jouduin tällä pysähdyksellä lisäämään vaatetta, sillä ilma viileni entisestään ja mittari näytti alhaisimmallaan +13 astetta.


Pysähdyimme Norsjössä jossa näytti olevan bensatankki. Se osoittautui olevan jotenkin rikki, mutta kauppiaan avustuksella siitä sai bensat ja kun kyltissä luki vielä kafe ,niin ajattelimme pitää fiikkapaussin på svenska. Sitten vasta älysimme, että oikeammin kyseessä oli maalikauppa, jossa oli mahdollisuus ostaa paperimukiin automaatista kahvia ja muovipussi manzariinit.. Paikalle annan vain 1 miseliinin, mikä tarkoittaa sitä että aja ihmeessä ohi.



Lyckseleen ajaessa me saimme pari vesikuuroa niskaamme, mutta tarkoitus oli etsiä ruokapaikka ja se löytyi keskustastasta Knutin ravintola, joka tarjosi italialaista ja kreikkalaista ruokaa. Me halusimme istua terassille. Se aiheutti kovasti hämmennystä. Pyysimme että jos vain pöytä ja tuolit kuivattaisiin jotenkin niin me kyllä selvittäis näissä vaatteissa. Taivaalla seilasi mustia pilviä joten varoiteltiin, että teidän ruokakin kastuu seuraavassa sateessa. Mutta saimme ison kulhollisen salaattia ja takorautaiset välineet ja herkulliset pizzan ja kanarullan. Sade alkoi ripsiä juuri uudelleen kun vedimme kypäriä takaisin päähän. Paikalle 4 miseliiniä. kaikki muu kohdallaan paitsi maisema.





Havaintona tienvierusmaisemista, että poissa on voikukat ja sijalla oli puna-apilan, suolaheinän ja maitohorsman punerrus. keltaisuutta joukkoon toi joku maitikki ja nätkelmät. Mesiangervo kilpaili koiranputken ja huopaohdakkeiden kanssa korkeimpien kasvien herruudesta.

Päämääräämme Dorotean Nordica-hotelliin saavuimme puoli kuudelta ja matkaa oli tullut 530 km. Meidän kovin reissu ikinä yhtenä päivänä!



no se eka huoneemme jonka saimme oli yhden hengen huone alakerrassa, mutta asia korjattiin tietenkin ja seuraava huone oli ihan jees. Hotelli oli sellainen kolmen tähden vaatimaton hotelli, mutta sauna löytyi ja ihan meitä varten lämmitettiin. Jotenkin tuli sellainen olo, ettei tämän pytinkin ylläpito ole kovin kannattavaa. Eipä ollut juuri asiakkaita illan ravintolassa vaikka joku trubaduuri siellä viritteli kitaraansa. Mutta laajakaista pelasi.



Ennen saunaa kävimme katsastamassa pikkukaupungin. Löysimme yksityisen rautatieaseman ja rautatien Inlandsbanan. tällä sähköistämättömällä radalla saisi ajella lättähatulla pitkin Keski-Ruotsia.


tämmöinen oli toinen päivä matkalla Norjaan
Voi lähettää kommentteja klikkaamalla tuota tämän jutun jälkeen seuraavassa palkissa olevaa kynää ja kommentteja. Ne tulee ensin minun tarkistettavaksi. Mutta voi minulle lähettää vaikka sähköpostia osoitteeseen barinabirre@gmail.com jos ei halua viestiä blogiin.
Tiedän että tätä blogia käy kurkkaamassa useitakin henkilöitä, joten rohkeasti vain palautetta ja pistäkää itsenne nimimerkillä tuohon googleraatiin
(Koska täällä Norjan hotellissa on heikko signaali lähetän kuvat myöhemmin– olen blogitekstien puhtaaksikirjoituksessa vielä päivän jäljessä)

Ei kommentteja: