24.5.2009

Helatorstain huristelut hurrien maalla


Helatorstaina näytti olevan sadekuuroja tulossa…

norjalaisen sääennustuksen http://www.yr.no/sted/Finland/Lappland/Tapio/ mukaan länsikaira Tornioon päin saattaisi säästyä iltapäiväkuuroilta- siispä sinnepäin.


Sinetän Seo ( bensa 1,33) siitä Palojärvi, Raanujärvi, Vietonen, Ylitornio, Kukkolankoski, Tornio, Haaparanta, Kukkolaforsen, Övertorneå, Meltosjärvi, Raanujärvi, Palojärvi, Sinettä, Tapio.





Tänään oli väsypäivä, jotenkin silmät alkoivat jo luppasta alkumatkasta. Eka pysähdys Vietosen rannalle. Piti ihailla ja kuvata järven yllä roikkuvia kumpupilviä. Totesimme että Vietosen pinta oli matalalla - järveä säännöstellään.


Tänään ei ollut niin kovin lämmintä 15 hujakoilla ja tuuleskeli. Puuskat puistattelivat mopoa. Koivuissa jo sentin mittaiset lehdet. Kössi – laiva oli paikoillaan Meltosjärven männikössä ja Ylitornion alapuolella pellot vihersivät jo kunnolla ja koivut olivat jopa vihreämpiä kuin kotona. Ensimmäiset tulppaanit ja narsissit kukkivat talon seinustalla samoin toisaalla voikukat aivan kuin pikkuauringot.


Tankkasimme Karungissa Suomen puolella 5 litraa siltä varalta, että bensa ei riittäisi Haaparannalle asti halvan bensan luo.


Olimme suunnitelleet Kukkolankosken kahvittelupysähdyspaikaksemme. Mutta yllätyksemme kaunis Myllypirtti oli vielä suljettu, eikä myöskään pikkupuodit olleet auki.


Torniojoen tuolla puolen Ruotsin rannalla näytti ravintola olevan auki. Sinnepä siis… täytyisi vain kiertää Haaparannan kautta. Koski jylläsi ja kohisi valtoimenaan ja sain kuvata upeaa maisemaa.



Rannassa seurasimme myös lippoajaa, joka sai jokaisella pyyhkäisyllä monta sätkivää kalaa haaviseensa. Onko noin helppoa kalastusta… osoittautui, että mies lipposi särkiä kukkapenkin lannoitteeksi. Siika alkaa liikkua kunnolla vasta heinäkuussa.


Tästä Myllypirtin ja kalastajapatsaan pysäkiltä 300 m Tornioon päin olisi ollut toinen grillikahvio auki, mutta me emme siihen enää jääneet, sillä kello raksutti eteenpäin.
Ikea ylvästeli Haaparannassa
ja tienpenkereelle oli istutettu puisia tulppaaneja.
Me etsimme nyt pikaruokapaikan ja se nyt sattui olemaan tämä Gräns Grill o Pizzeria.
Pieni paikka Storgatanin alkupäässä. Ostimme hampurilaislautaset ja limsat - tosi terveellistä – ja maksoi 110 kr eli 10,50€ .

Ikean vierestä tankkasimme. Bensan hinta on noussut täällä Ruotsissakin, mutta oli yhä halvempaa kuin Suomessa 1,19 € . Tankki piri pintaan ja sitten Kukkolankoskelle på svenska.

Täälläpä oli nähtävää, oli kalamuseota, oli vanhoja rakennuksia ja koski kuohui ja ravintolasta sai kahvia viimeisten puolukkapiirakkapalojen kera. Lysti maksoi 80 SEK eli 7,60€ Tämä paikka saa erityisyydestään sijainnista ja viihtyisyydestään ja kauneudestaan viisi miseliinirengasta. Jos olisimme olleet hiukan aikaisemmin, niin ehkä kahvi ei olisi ollut pohjaan palanutta. Minähän taas join teetä… Näytti olevan muidenkin motoristien käyntikohde…




Kuvattavaa oli ja aikaa hurahti ja pohjoistaivaalla näytti olevan sateisia pilviä ja olisi kotiin kerjettävä ennen isompia sateita. Siispä kotiin Ruotsin puolta vauhdikkaasti.





Kukkolankosken vauhtia


Ihailimme maisemia samalla laskeskelimme montako kesäkahvilaa löytyisi tältä väliltä. Saimme bongattua neljä. Täällä voisi siis piipahtaa. Silmiä kyllä väsytti.
Mutta maisemien ihailusilmiin pisti talojen pihoille ilmestyneet siniset suuret verkkohökötykset.
Ne on tungettu kukkaistutuksien viereen, ovien pieleen, takapihan nurmikentälle ja niitä näyttää nököttävän joka toisen talon pihalla. Jopa sellaisella pihalla, johon se ei mahdu – mitä nyt vähän kenollaan ja kukkaistutukset jäävät alle …
Kyseessä on Amerikasta Suomeen ja Ruotsiin levinnyt jättitrampoliinivillitys, joka ei ole mielestäni kunniaksi meidän kauniille peräpohjalaiselle kulttuurimiljöölle. Ne eivät istu hoidettujen pihojen, kauniiden erkkereiden ja koristeellisten terassien viereen. Suojakaiteiden kanssa tämä sinivihreä muovirautarakennelma on yhtä korkea kuin matalat talot ja korkeampiakin taloja ne varjostavat huomattavasti.
Liikuntaahan niistä saa ja ilman suojaverkkoja vammoja. Miten kovalla käytöllä ne sitten ovat alkuinnostuksen jälkeen… Ainakaan tällä reissulla en nähnyt ketään pomppivan niissä ja siitä huolimatta jokaisella perheellä täytyy olla oma trampoliini. Mitä seuraavaksi - isot harmaat muoviset uima-altaat vai …



Kotiin tulimme puoli kahdeksan väsyneinä ja takalisto puutuneina ja takana 360 km.