18.7.2009

Matkalla Norjassa osa 7


Aamulla kännykän herätys oli kahdeksalta. Näin ennätti hyvin pakata tavarat ja siivota mökin, jota emme juuri olleet sotkeneetkaan. Hilstadin Polar Campin kaikki mökit ja asuntovaunupaikat täyttyivät yön aikana. Niin kalliimmat omilla suihkuilla ja vessoilla kuin Myös asuntovaunuihin myydyt paikat. Aamulla mittari näytti 12.1 astetta ja pilvet roikkuivat alhaalla ja tuntui kostealta. Mikä tarkoitti sitä, että ensi kertaa sai kaivaa esille sen lämpöfleesekerraston . Ei ne olleetkaan turhaan matkassa.

Respa-ravintolassa oli myytävänä kahvia ja aamiaista. Tee ja voileivät maistuivat hyvin nukutun yön jälkeen, vaikkei tämä mökki ollut lainkaan samaa tasoa kuin Brönneysjössä, hinta oli 450Nok.


Täältä oli vai kolmen kilometrin matka lautalle, jonne tulimme ajoissa, sillä lautta olisi pieni ja lähtö 10 yli 10.

Lauttamatka kesti tunnin Kilpoghamnista Jetvikiin. Matka maksoi


Ylitimme Napapiirin rajan sen merkkinä tuo pallura rannalla. Jaahas kotipiirillä pyöritään
Lautan karussa kahviossa ryhdyimme juttusille saksalaisen nuoren äidin kanssa, jonka mies kulki kameran kanssa kuvaamassa ja koululaistytöt lueskelivat kirjoja. Siinä jutustaessa kuulimme, etteivät he yövy asuntoautollaan leirintäalueilla, kun niissä on iltaisin levotonta ja meluisaa… heille ei yöpyminen maksa mitään, kun hän kuuli minkä verran yö maksaa hotellissa. He olivat jo useammatta kertaa Norjassa, olivat käyneet Suomessakin ja Ruotsissa. Eivät tykänneet Ruotsista. Naapurimaamme ei taida haluta ilmaisia yöpyjiä tienposkeen…

Pienen matkan vuonon reunaa kiertäen ja välillä lyhyisiin ja pitempiin tunneleihin sukellettua ja saimme taas jonottaa toiseen lauttaan. Nyt matkan ei pitäisi olla pitkä kuin 10 minuuttia, mutta ensin rahastajapoika ilmoitti, että lähtö olisi vasta puolentoista tunnin päästä –.
Mutta sitten satamaan tuli niin postiautoa, tietyönauota ja kuorma-auto ja matkan toisella puolen laiturilla oli muodostunut pitkät jonot , ettei todellakaan kaikki mahtuneet kerralla muutenkaan.
Norjassa ei voi näköjään ajatella, että minäpä ajelen matkan tunnissa – täällä voi joutua odottelemaan lauttoja ja voi olla ettet mahdukaan mukaan. Myös matka tienpäällä on hidasta.

Matalia rajoituksia on paljon (30 ja 40). Ilman rajoituksiakin olevilla pätkillä hyvältä vauhdilta tuntuu 70

Päivänmaisema
Holandiin saapuessa näköalapaikalta ihailimme pilvien peitossa olevaa Svartisen jäätikköä ja vuoria.

Laivakuljetus tuolle Svartisen- jäätikkörannalle olisi maksanut 110 NOK hengeltä
mutta kun kuulimme, että sinne olisi matkaa kävellä yhteen suuntaan 3 km, yhteensä siis 6,km olisi siellä voinuti vuokrata pyörätkin. Niin olisihan se vienyt varmaan kolmisen tuntia.


Tuli sellainen fiilis, ettei me sittenkään näillä mopovarusteilla lähdetä, päällä oli enemmän vaatetta kuin koko reissun aikana, lisäksi sää oli melkein sateinen. No ehkä jänistimme, olisi sen reissun pystynyt toteuttamaan hyvällä tahdolla, olisi vain jättänyt vaatteet ja kypärät jonnekin laivasatamaan tms. paikkaan.
Joten jäi jo toinen paikka harmittamaan ettei sitä nähnyt ja kokenut ….


tässä yksi saksalainen käsitys asuntoautosta
Ruotsalainen moponuoriso( yli 50 v) tuli juttelemaan ja Eki vilkutti heille tienvarressa nenäliinaa heidän pörähtäessä etelään.

Meidän matkalla tuli nyt vastaan tunneleita. Ensimmäinen oli Svartisen 7,6km ja toinen Fykan 1,9 km kolmas Glomfjord 2,23km . Jos tiet ja sillat hämmästyttää, nyt sitten voi uskoa, että tunneleissakin on mutkia ja mäkiä ja nähtiinpä vielä risteys tunnelissa. Erkaneva luola ei ollut tarkoitettu tavallisille kulkijoille vaan voimalaitoksen väelle…



Pian tulimme Örnesin pikkukaupunkiin ja hotelliimme ja olin matkasta ja lämpötilasta hieman jäässä. Tosin sen aiheutti myös liian ohuet hanskat ja hihan suista hiipinyt tuulen viima. Lämpötila laski alimmillaan 10 tunnelissa, muuten matkalämpötila oli tuolla 13- 14,5 asteen paikkeilla. Ei siis mitkään rantakelit. Ei tullut kuuma seisoskellessa tuulisessa satamassa…

Päivän kilometrisaldo vain 100km, tunneleita ja lauttoja sen lisäksi.
Tässä sitten sulaessa ja sääennustuksia tulkiten olemme suunnitelleet seuraavat etapit. Jätämme Lofootit suosiolla seuraavaan kertaan, sillä paattimatkaan Bodosta Moskensiin kestäisi neljä tuntia emmekä ennättäisi Bodöhön ennen myöhää iltapäivää. Aikataulut jne. j Lofoottejakin saisi sitten ajella päästä päähän yli 500km ja pitäisihän siellä käydä katsomassakin jotain…
Soitin jo varauksen seuraavaan hotelliin kohti Narvikia lähdetään.

17.7.2009

Matkalla Norjassa osa 6


torstai, 16. heinäkuuta 2009
tämän päivän ajo Mosjö- Polar Camp, Hilstad, (Öresvikissä) 190 km




Lähtö hotellista
Mosjön hotelli maksoi 890 Norjan kruunua yö. Aamiainen oli taas tukeva ja täyttävä, teimme myös voileivät matkaan, joista oli sitten iloa välille, kun kuppiloita ei olekaan joka paikassa ja näin voi pysähtyä keskelle maisemaa. Sää oli aurinkoinen ja tyyni. Lämpötila aamu kymmenen jälkeen oli jo 20. Järvet ja vuonot olivat aamupäivästä ja alkumatkasta hyvin tyvenet ja katseltavaa riitti tuplaten vuorten peilautuessa vesistä
Mosjö Mo i Rana valtatiellä on kaunista katseltavaa.


Välillä tie tosin puikahti vuoren sisään useiksi minuuteiksi Korgfjälltunneli 8,6 km, jolloin lämpötila tippui jo alle 13 asteeseen.



Mo i Ranan kaupunki ei ainakaan ohi ajettaessa näyttänyt kovin sievältä. Etsimme pankkia ja raha-automaattia ja sen jälkeen etsimme paikallistietä. Käteistä rahaa on tarvinnut koska ei ole onnistunut aina kansainvälisillä luottokorteilla maksamaan. Kaupoista kuppiloihin ym. joten on saanut käyttää oikeita seteleitä ja kolikoita.



Mo i Ranasta lähdimme poikkeamaan Atlantia kohden, ensin tietä 12 ja sitten käännyimme tielle 17. Tämä tie oli taas mielenkiintoinen räystästie vuorten rinteillä.



Sää alkoi huomattavasti viiletä Mo i Ranan jälkeen, siellä oli vielä helle, jonkun tunnelin jälkeen tulimmekin sitten tuuliselle meren puolelle ja lämpötila alkoi tippua ja ennen kaikkea se putosi viimeisen 20 kilometrin aikana 6 astetta ja nyt illalla lämpöasteita on vain 12,5. Taitaa sittenkin tulla käyttöä villahousuille.


Polar camp- meidän mökki vasemmalla ja saniteettirakennus. Näistä annan vain 2 tähtöstä

Alueen rannasta

Kun tuntui niin viileältä Polar campilla eli Napapiirin leirintäalueella kyselimme millainen sauna olisi käytettävissä. Niin saimme kuulla, että
siitä ei ollut muuta kuin kyltti jäljellä – niin ei kai sitä hyvältäkään saunalta voi kaikkea vaatia.


Leirintäalueella kävellessä havaitsimme tämän
Norjalainen käsitys vaunun etuteltasta...

Söimme iltapuffetin, joka tarkoitti sekä palapaistia , paistettua lohta, perunoita, vihanneksia ja vihannesgratiinia ja salaattia eli tulipa ähkyolo. No eipä tarvinnut huolehtia minkäänlaisesta omasta kokkaamisesta ja tiskistä. Kun sitä ruokaa ei ollut meidän tupaten täysissä laukuissa mukana eikä kymmeniin kilometreihin lähi-Sivaa tai Remaa vilahtanut. Olihan tällä vaatimattomalla puffetila hintaa 150 NOK yhdeltä , mutta siinä oli sitten kyllä tuo syrjäseutulisä ja monopoliasema. Ei mailla ei halmeilla ole toista kilpailevaa palvelua.

Hyvin kulkee, mikä lie rakkine


Täällä näyttää nämä kilometrit olla paljon pitempiä. Hyvässä lykyssä tuo 25 kilometrin maisematiehen menee tunti. Joten on turha kuvitella että täällä posottelisi satasta. Sellaista kylttiä emme ole nähneet moneen päivään. Eurooppa 6 on myös välillä niin kapea saatikka mutkainen. Miten mutkaisia nämä muut tiet sitten ovat, niin... Ei paikallisetkaan täällä ylinopeuksia ajele ja me päänkääntelijät päästellään ohi jopa asuntoautoja ja autoja vaunujen kanssa. Venäytin jopa niskani vilkaistessani taaksepäin millaisen vuoren läpi tultiin. Nyt niskalihas on hellänä…

sumukauluri

Norjan valtakunta on säpäleistä tehty. Tiet kulkevat joko paatilla vuonon poikki tai hurjien siltavirityksien avulla, ja maalla tiehen tulee vääjäämättä mutkia ja mäkiä ja paksun vuoren osuessa väliin siihen on puhkaistu tunneli. Välillä hirvittää näitä räystästeillä ajelut. Toisella puolen pystysuora vuoriseinä ja toisella puolen matala kaide ja satojen metrien pudotus mereen.
Montako tunnelia tänään ei pysy laskuissa. Huomiseksi tiedossa 5 tunnelia.
horsmasta vaaleampi muunnos

15.7.2009

Matkalla Norjassa osa 5




Keskiviikkona 15.7.2009




Juuri Norjan tv 1:n ajankohtaisohjelmassa kerrottiin, että tämä päivä on Norjassa tilastollisesti vaarallisin. Tänään tapahtuu vakuutusyhtiöiden tilastojen mukaan kaikkein eniten henkilötapaturmia...
Kuulema selittyy sillä että norjalaiset ovat silloin lomalla ja harrastetavat kaikkea...

Me olemme tänään harrastaneet mopoilua ihan huvikseen ja tehneet ajomutkan merelliseen Sandnessjön kaupunkiin 190 km.

Kartalla tämä tie oli merkitty keltaisella tienro 79 ja oli huonommassa kunnossa kuin puneisella merkityt Eurooppatiet ja rannikkotie 17. Joten varovaista ajamista piisasi, mutkaa sinne sun tänne.





Tunnelin pätkää



ja ulostuloa





ja pitkää siltaa. "Helgelands brua" eli Helgelandin silta


ja tässäkin sillassa oli mutka. Silta päättyi vuonon keskelle luodolle, jonne oli rakennettu sitten maavallia ja tietä . Silta on valtava rakennelma, miten ihmeessä ihminen saa tällaisen rakennettua. Heikkohermoista alkaa jo hirvittää.



Tämä väli Mosjö - Sandnessjö oli tähän mennessä ajamistamme kaikkein mutkaisin. Tiellä varoitettiin usein kivivyörymävaarasta, kuopista tai urista tiessä. Kaiken lisäksi tiellä oli routavaurioita. Elämystä ja katselemista piisasi, mutta tie ei ollut mahdoton ajaa ei varmaan muillekaan mopoille.






Norjan tielaitos on tehnyt upeita teitä ja siltoja ja hyviä levähdyspaikkoja, joita tarvitsee. Monella näistä levähdyspaikoista voi tehdä itselleen pienen näkötestin




Perillä Sandnessjön satamassa piipahdime kahville ja paikallinen suomalainen kuuli meidän keskustelun ja pyysi pöytäänsä istumaan.

Niinpä meillä oli mielenkiintoinen Norjan tietoisku rupattelu. Mies oli asunut 11 vuotta Norjassa, oli norjalaisen kanssa naimisissa ja telakalla töissä. Joten keskustelimme Norjalaisten viina- ja olutkulttuurista ja hinnoista. Miksi norjalaisissa autoissa on kahden värisiä rekisterikilpiä ja norjalaisista teistä.


Kahvisteltuamme ja maisemia katseltuamme ja vähän kaupungin merenpuoleista maaseutua ajeltuamme palasimme samaa tietä takaisin. Hiukan harmitti ettei 7 siskon päätä, eli vuoren huippua nähnyt alhaalla roikkuvien pilvien takia. Mutta kuvasin tuota Helgelandin siltaa uudelleen.

Tässä kuvassa sillalla kulkee vihreä perävaunullinen rekka sillan suhteita kuvatakseni.




Palattuamme Mosjön kaupunkiin kävimme tankilla
ja Eki joutui pohtimaan että millä kortilla vai käteisellä maksaisi

Etsimme jostain näköalapaikkaa kaupunkia ympäröiviltä vuorilta. Mutta emme oikein sellaiselle eksyneet. Kuntoilulenkin varrella olisi ollut kahden kilsan päässä. Ei kiitos näilä varusteilla. Siinä me totesimme, että lenkiltä tulevat ja lähtevät olivat nuoria parikymppisiä hyväkuntoisen näköisiä miehiä ja naisia. Meillä kuntopolulla etupäässä näkee vain keski-iässä olevia ikuisia laihduttajia ja himokuntoilijoita. Tässäkö Norjan urheilumestaruuksien salaisuus.


Totesimme rinnettä pitkin talojen välissä ajaessamme, että norjalaisille on näköala talon paikassa vissiin yksi tärkeimmistä asioista. Että näkee kauas ja saa kauniit maisemat. Talo on vaikka kuinka vaikean tien päässä ja mahdottomalla rinnetontilla, talon tai mökin(hytan) siihen voi norjalainen kuitenkin pykätä.

Norjalaisessa talossa on sitten aina terassi tai mieluummin useampi tai sitten yksi terassi kiertää ympäri talon. Myös kukkasilla koristaminen on heille tärkeää eivätkä he vierasta talojen värityksessä mitään värejä. Olemme nähneet niin vaaleanpunaisia, keltaisia, kirkkaan sinisiä, tumman sinisiä, kuin täysin mustia tai ruskeita taloja. Myös koristeellisia kiehkuroita käytetään aivan uusissakin taloissa.


Tämä Mosjön hotelli E6-tien varrella oli kaksi yötä majapaikkanamme. Aamiainen oli runsain tämän reissun aikana ja sain tehdä vielä voileivätkin päiväksi. Nukutti ihan mukavasti ja sijaitsi varmaan puolen kilsan päässä keskustasta. Netti pelasi hyvin. Huomenna aiomme Mo i Ranan ohitse takaisin rannikolle ja aamulla varasin mökin Polar Camp leirintäalueelta.



Tähän mennessä säät ovat suosineet hienosti. Pohjoista kohti mennessä maisemat muuttuvat karuimmiksi. ja huomenna olemme sitten napapiirin rajalla mutta Norjan puolella.


Matkalla Norjassa osa 4

Tiistaina 14.7 MosjØssä.
Blogistani jäi eilinen päivä, yöpymis mökissä ei ollut nettiä.
Eilenkin oli kaunis päivä – kauniit merelliset maisemat ja paljon mutkia. Matkasimme siis Overhallasta Brönnöysundiin suomalaisittain kirjoitettuna.




<

Eilisen matkan yksi elämys oli lauttamatka, jota sai odotella tunnin auringon paisteessa






Toisella puolen vuonoa, pikkupaikkakunnan infopisteessä ei osattu neuvoa kuin oman pikkukunnan olemattomia yöpymisiä. Joten eikun vaan matkaan Saavuimme sitten Brönnöysundiin kolmen aikaan iltapäivästä ja löysimme turisti-infon jossa pyysimme opasta auttamaan etsimään joku yöpaikka. Osoittautui, että kaikki on oikeastaan varattu- kaupungissa jonkun filmin kuvaaminen takia. Usean puhelun jälkeen, saimme kylän viimeisen vapaan mökin. Hinnaltaan se oli 450 NOK ja siihen olisi mahtunut kaksi muutakin. Oli sähköt ja veranta. Vuorimaisema ja aurinkoa. Me saimme siellä pestyä pyykin 25 NOK hintaan ja suihkusta piti laittaa 10 kruunua laatikkoon. Tätä leirintäaluetta piti vanhempi pariskunta ja emäntä oli koristellut mökit ja alueen aivan täyteen puoli antiikilla ja kaikella pikku tilpehöörillä, katseltavaa ja kuvattavaa riitti.
Ajelimme sieltä myös niemen kärkeen vai onko se jo sillalla yhdistetty saari, mutta paikkaan nimeltä Torghatten.





Ensimmäinen elämys oli siro ja korkea silta - niin sillassa oli vain pitkä mutka.
Loppumatka olikin sitten kapeahkoa asfaltoitua maalaistietä, jos eteen sattui maitoauto – mites ohitat…

kuvassa taustalla näkyy tuo päämäärämme Torghatten.
Eli kyseessä on melkoisen iso kallioinen vuori, jonka läpi on reikä. Oli kuuma eikä minulla ollut tietoa että mikä tien päässä pitäisi olla ja miten sinne pääsee. Alhaalla oli kyltti, jonka tekstiä oli matkan pituuden kohdalta raaputeltu. Minä arvelin että okei lähdempä kurkkaamaan kun pikkulapsetkin on menossa ja vesipullo vain matkassa. Jätin tyhmyyttäni mopohousut päälle ja kameran kaulaan. Olisin ottanut edes sen vesipullon matkaan. Matkaa oli ylöspäin kivistä polkua 30 min ja loppuosuus jäi näillä eväillä nousematta, sillä en halunnut jättää toista niin pitkäksi aikaa yksin. Näin siis luolan suuaukon ja sydän huonokuntoisuutta pampailen laskeuduin takaisin. Joten jäi jotain hampaan koloon. Tämä kolo on koettava uudelleen yhdessä ajan kanssa.


Mökissä saimme sitten kokeilla niitä minikokoon meneviä ohuita kangasmakuupusseja ts. oikeastaan lakanaa. Minulle se osoittaui ihan kelpo-jutuksi, päälle vetäisi vain mökin filtin ja pään alle talon tyynyn. Mutta Eki on hiukan toista kokoa – hän ei mahtunut siihen kovin hyvin – täytyy etsiä parempaa kokoa.

/
Eilen maanantaina 13.7 ajelimme 210km


Tänään tiistaina 14.7
lähdimme Brönnöysundin Moskensin leirintäalueen mökistä klo 11.00 ja aurinko lämmitti liki hellerajalle koko päivän.





Tämän päivän elämyksiä on olleet yhä vain hämmästyttävät vuoret, vuonot, komeat kosket ja putoukset.

Seinäsuorat rinteet – kuinka niissä voi puut kasvaa. Sekä sen lisäksi tunneli, jonka pituus oli 5,9 km.


Se oli virkistävä kokemus helteestä viileään luolaan. Mittari putosi 13 asteeseen ja luola on todella himmeästi valaistu, että minulla takkapenkkiläisellä aurinkolasien läpi ei juuri paljon näe.





ja vuoren toisella puolella maisema onkin karumpaa...

Vuorten yli ja läpi tultuamme saimme pienen sateen niskaan, että sain kameran pukata takin sisälle.

On ollut elämystä taas huomata miten myrskypilvet eivät nouse vuorten yli rannikolle, kuten eilenkin merituuli hajotti uhkaapat pilvet ja rannikkokaupunki sai pitää sinisen taivaansa, näin kävi myös täällä tänään.

näkymä hotellin ikkunasta ennen kävelylle lähtöä...


Mosjön rantakadun vanhoja rakennuksia ihailimme iltakävelyllä ja kävimme syömässä.
Viisastuneena emme tilanneet isoa pizzaa vaan kanaa eri tavoilla. Ruuat maksoivat Gilles cafessa 198 NOK ja oluet 130NOK, eli yksi olut oli hitusen yli 7 euroa. Ruuat maksoi 21 euroa.
Hotellimme sijaitsee rautatieasemaa vastapäätä toisen motellin vieressä aivan E4 varressa, mutta kas vain ei tänne sisälle niin pahasti kuulukaan tuo liikenteen meteli. Hotellimme Mosjön hotelli A/S ei näytä kovin houkuttelevalta, mutta toistaiseksi kaikki ovat olleet meille ihan jees. siistiä ja puhdasta. Nettikin toimii…