12.7.2009

Matkalla Norjassa osa 1




Dorotean hotelli maksoi 895 SEK. Aamiainen oli tarjolla synkän ruskeassa isossa ja kolkossa ravintolasalissa, jossa meitä kävi syömässä jokunen iäkäs norjalainen ja ruotsalainen pariskunta. Aamiainen oli tavallista peruskamaa, jossa ei otettu huomioon kenenkään laktoosi-ongelmia eikä muita rajoitteita. Kaikkea oli niukasti esillä – no mitä turhia – eihän asiakkaitakaan montaa ollut. Kaipasin vain jotain vatsaa hellivää puuroa tai gefilus-tuotteita…. niin emme olleet Suomessa.
Hotelli oli sen 3 tähden ja miseliinin luokkaa.



11.7. lähtö Doroteasta Ruotsin puolelta klo 10.00. Lämpöasteita oli 13, joten lämpimästi päälle. Oli siis tullut kesä keski-Ruotsiinkin joka täällä tarkoitti etelä-Lappia. Tuntuu vähän hassulta sillä olemme jossain Kokkolan korkeudella.
Maisemat alkoivat olla Ruotsin puolellakin jylhiä.


Toiset kulkivat polkemalla - läpi Ruotsin!

Kauniita vesistöjä ja kauniita rakennuksia ja pihoja riitti ihailla. Ajelimme tätä sivutietä, joka seuraili -järveä. 20 km tästä tiestä oli jopa soratietä. Ihan hyvä tie Varareetallemme.


Sää pysyi pilvisenä ja viileänä koko ajan Ruotsin puolella.


Katsoimme kartasta, että olisi ollut - järven rannalla oli lukuisia levähdyspaikkoja , mutta Eki tähtäsi kartan mukaan näköalapaikkaan Fågelbergetin kohdalla, mutta se osoittautui paikaksi, jonne olisi täytynyt kiivetä jyrkkää vuorta ylös. Joten me tyydyimme seuraavaan ”luonnon levähdyspaikkaan oikomaan jäykkiä jalkoja.



Gäddeden kylän kohdalla näimme järvessa saaren kokoisen vanhan mökin ja huusin. Eipä ole ollut pihatöitä, eikä naapurit kävelymatkan päässä. Mikähän on tuon mökin tarina…


Gäddeden jälkeen saavuimme sitten rajalle, joka oli vain vaatimaton Norjan kyltti.



Liikennemerkit ja kieli muuttui. Samoin alkumatkan osuus oli huonokuntoista asfalttia. Maisemat muuttuivat pian yhä jylhemmiksi ja tulimme johonkin Liernen kuntaan jonka infokeskuksen vieressä oli tämä Li Vert´’n ravintola. Ja eka makeat nautimme terassilla auringon paistaessa ja lämmittäessä ilman jo 20 asteeseen. Kannattaa poiketa 4 miseliiniä, siinä oli kunnan turisti-info ja kirjastokin paikalla ja peräti auki.



Siinä riisuimme lämpökerrat pois ja jatkoimme Antlanttia kohden. Kuuset kasvoivat jyhkeinä korkeuksia kohden aivan kuten Ruotsin puolella. yhtäkkiä kuuset hävisivätkin ja puusto oli muuttunut käkkärämännyiksi ja tunturikoivuiksi ja pian olimme puurajan yläpuolella jo nyt pelottavan jylhissä maisemissa.


Olimme korkealla


ja sieltä pitikin pudottaa alas 20km 7% kulmassa. Nyt alkoi vatsan pohjassa välillä nipistelemään jännityksestä.


Osasimme tänne Overhallan pieneen kuntaan, ja sen ainoaan lohituristeihin erikoistuneeseen hotelliin.


Hotellin ovessa on kolme tähteä ja näin on minun miseliinitkin Huone on avara ja käytännöllinen. Vessa tuoksahtaa homeelle suihkun jälkeen ja langaton laajakaista on heikko ja hidas. Söimme myös alacarte listalta hirvenjauhelihapihvin ja grillattua lohta. Lohi ei ollut niin hyvää, mutta hirvenlihapihvi maistui kotitekoisalta ja siksi erinomaiselta.

Ei kyläkaupat olekaan Norjassa pyhäisin auki. Saimme juuri ja juuri 2 minuuttia yli kuuden ostettua keksejä olut ja siideritölkin lisäksi hotellille viikonlopuksi! kun kiersimme kylän mopolla 5 minuutissa päästä päähän
Illalla vielä kävelimme pitkin kylän raittia, katselimme hautakiviä ja "paanu"- kattoista kirkkoa.

Ihailimme tuota lohijokea, joka sillan korkeuksistakin kuulsi pohjaan. Siinä rantaan mennessä näimme vielä tuomenkehrääjätoukkien verkkoja kutoneen kaikki tuomen oksat mutta myös portaiden kaiteet.



Vielä iltapuhteeksi blogin napsuttelua ja kuvien hidasta lataamista ja valikoimista ja pienentämistä. täytyy huomenna saada nuo kuvat lähetettyä Päivän ajelujen saldo oli 330km. Jäämme tähän pytinkiin toiseksikin yöksi.

Ei kommentteja: