Huoneemme tässä karussa maisemassa ja karussa hotellissa maksoi 680 SEK kun itsellä oli lakanat ja kun lupasi siivota itse huoneensa. Huone oli kapea loukko, jonka ainoa valoikkuna oli lasi-ovet terassille. Ja sängyt olivat päittäin olevia kerrossänkyjä. Ne olivat leveitä yhdelle hengelle ja ahtaita kahdelle. (Petikamppeet neljälle) Minä kiikuin ylimpään ja pelkäsin tippuvani mennessä ja tullessa, ei ollut mistä ottaa kiinni!
Se huoneistoon kuuluva mainostettu sauna olikin käytävällä yhteinen versio eikä se ollut lämmin, mutta osattiinhan se laittaa päälle omin kätösin. Mutta saunojan mielestä se oli erittäin huono: siellä tuli hätäisesti hiki niin ja lauteet olivat kapeat ja tosi epämukavat istua. No se oli se ruotsalainen sauna se, joten se siitä nautinnosta…
Mikä oli erinomaista, niin motoristin kannattaa pyytää alakerran huone ja mopon voi parkkeerata ikkunan alle ja kamppeet terassiovesta sisään. Ei se parkkipaikka kyllä mikään häävi ole. ensin piti etsiä jostain laudan kappale jalustan alle ja toisenkin kerran ajamalla käydä kääntämässä pyörä että saatiin oikeaan asentoon. PS. jätimme palikan seuraavalle tarvitsijalle terassin alle.

Luottokorttia tarvittiin hotellin maksuun ja kas vain siinähän oli kohtuukokoinen coop- ruokakauppa samassa rakennuksessa, josta voi muuten evästä itselle ostaa, kun keittiö/ ravintola palveli 11- 20 tai 12-18. kauppa aamusta tuntia aiemmin auki.
niin ne miseliinirenkaat ... hmmm annan 2,5! Se luvattu nettiyhteyskään ei onnistunut, eikä ollut respaa ilta kahdeksan jälkeen... Eikä muutenkaan häikäissyt arkitehtuurillaan, ei varustuksiltaan. Jostain syystä tuli mieleen Haaparannalla oleva parakkimallinen hotelli Cape East, josta on kuvia ja tarinaa tässä Bärinä Birren blogissa 10.7.2009
Kotimatkamme sujui mukavasti, hyvin mustat pilvet siinsivät ajosuunnan horisontissa. Saimme kosteita pisaroita lähellä Kiirunaa ja Pajalaan silloin tällöin niskaamme, muttemme kastuneet. Tiet olivat kyllä paikoin hyvinkin märkiä, joten sade kulki meidän edellämme, meidän onneksi.
Kuskilla kahvihammasta kolotti, kun ei ollut saanut kahvia koko aamuna ja minua nukutti, tien varressa ei näyttänyt olevan kaffepaikkaa kun äkättiin tämä Gruvköket Svappavaarassa, eli kaivoskeittiö joka meni kiinni yhdeltä ja kello oli just viittä vaille. Sieltä sai kahvit paperimukissa, pullaa ei ollut olemassakaan etupäässä tämä keittiö palveli kaivosmiehiä lounasruokapaikkana. Niin ne kahvit oli ilmaiset, ei vissiin ollut hintaa erikseen kahville ja sai tiristää loput kahvisumpit termoksista. Siis hinta laatu suhde kohdallaan. Olihan siellä yksi vessa, naisille ei ollut erikseen omaa ,ihan siisti. Mutta mutta minä jäin jumiin oven lukon taakse ja sain jo hakata ovea ja huutaa apua joten köökin pitäjä nuori poika aukaisi oven tongeilla. Lukosta päätellen tätä on tapahtunut aiemminkin.
Pajala- Pello välillä on tietyömaata pitkät pätkät, joten Varareeta näyttikin oikealta endurolta Pellossa Dessanin kahvilan edessä. Mutta on se vain tylsä väli tuo Abisko- Pello upeiden vuonojen ja merinäkymien jälkeen että minä olin nukahdella.
![]() |
Anu ja Pekka Dessanin kahvila Pellon rajalla Ruotsin puolella |
Motoristiystävät tulivat Pelloon meitä vastaan joten peräkanaa ajeltiin sitten Sinettään asti.
Ja oli mukava tulla taas kotiin ja oli mitä mahtavin sää kello oli 7 illalla ja lämpöä vielä 24 astetta eikä pihalla edes itikoita. Niin täällä on kesä…
Katterjokk (Riksgränsen - Tapio (Rovaniemi) 460km .
Lisäilen edellisiin blogipostauksiin kuvia lähipäivien aikana ja tarkastan paikkojen nimet ja oikeinkirjoituksen ja tarkennan kilometrit ym. Myös ylimääräisen yhteenvetopostauksen kirjaan tästä Lofootin reissusta ja jossain vaiheessa linkitän kuvagalleriaan... enempää ei jaksa pakertaa yhdelle illalle.
1 kommentti:
Kiitokset kertomuksista :) Ruotsalaiset saunat on kyllä ihan kauheita - jos niitä ei ole ollu suomalaiset tekemässä!!! Ja muistaakseni norjalaiset saunat oli vielä kauheampia... Mutta matkakuumeen olet saanu tartutettua että jospa joku kesä meki sinne suunnataan... sitä ennen ajellaan yhdessä koto-Suomessa :) A&P
Lähetä kommentti