27.7.2011

Pyrähdys Lofooteille: osa 7

Maanantai 25.7.2011

 Kabelvåg -Riksgränsen 270km . (Lähtö hotellilta varttia vaille 11 ja Katterjokin hotellilla etsimisten jälkeen klo 19.40) 

Kabelvågin hotelli osoittautui oikein mukavaksi kokemukseksi. Hinta oli huomattavasti halvempi 990 NOK, toimiva nettiyhteys, ystävällinen palvelu. Juuri sopivan kokoinen huone. Huonevarustelu sitä mitä vähimmillään odotan  ja kauniit tekstiilit.  Koko hotelli oli idyllisen kaunis ja kauniisti sisustettu. Minä ihastuin vielä ikihyväksi kun seinillä oli esillä hienoja valokuvasuurennoksia Lofooteilta.   (Niin motoristin blogissa tämä takapenkin tiirailija kiinnittää näihin asioihin huomiota... sori moottoreista ja vauhdista  kiinnostuneet lukijat. )  Niin ja mikä aamiainen, se oli runsas ja mielenkiintoinen ja esteettisen kauniisti esille laitettuna.  Mistä vielä 10 lisäpinnaa, löysin teetä varten kunnon kokoisen kupin ja valikoimasta irtoroiboos-teetä. Voiko parempaa teenjuoja enää toivoa... Tämä hotelli saa minulta täydet 5 miseliinirengasta. Että suosittelen.  Mitä siellä joku netissä valittaa, että täytyy maksaa etukäteen, tämä on nykypäivää niinhän lomamatkat myös maksetaan etukäteen. 



Oli siis harmaa  vesisateinen päivä - niin kuin suruisena arkimaanantaina voi vain olla.  Suosiolla laitoin kameran takaboxiin ja otin vain pysähdyttäessä kuvan jos toisenkin tai  kun iltapäivästä alkoi kirkastua lähestyessämme Bjerkvikiä.

Ajoimme monet ja monet tunnelit läpi, yksi tunneleista on 6,4 km pitkä myös tosessa neljän kilometrin tunnelissa meni niin visiirit kuin peilit täysin huuruun kun tulimme tunnelista  ulos. 
Itse myös harmittelin, että nyt olis tarvinnut sitä huurtumisen estävää kalvoa kypärän visiirissä, emmehän ole viime aikoina ajelleet 12-16 asteen vesisadekeleillä.  Näyttää myös huomioväri-keltainen olevan tosi suosittu motoristeilla Norjan teillä, eikä syyttä, ne näkyivät kauas myös tässä kurjassa kelissä.

E10 -tie Kuningas Olavin tie on oikaistu tunneleilla ja silloilla ja avattu liikenteelle 2007, joten lauttoja ei tarvitse käyttää, viimeinen tietullikin oli poistunut  tältä tienosuudelta.  Nyt palasimme tuttua tietä ja tulimme Vesterålen puolelle  ja pysähdyimme kahvitauolle  Kåringe sentterin kohdalle. Vohvelikahvit / teet kahdelle teki 100 norjalaista kruunua.



Tällekin puolimatkan krouville siisteydestä, palvelusta, sijainnista ja tarjoilusta annan 4 miseliinirengasta.  Tämä turistikeskus tarjosi myös mökki kuin hotellimajoitusta. täytyypä laittaa mieleen paikka.  Ja varsinkin kun sisällä oli aivan ihastuttava asetelma ilmeikkäitä nukkehahmoja.

Kilometrien taittuessa taivas alkoi kirkastua ja halusimme ajaa rannikkotietä Bjerkvikin päin.  Sattuipa tällainen kyltti. Se ei varmaan koskenut minuaaa...


vaan sitä sotilaslentokenttätukikohtaa... kun käännyttiin E10 rantaan katsomaan sota-ajan muistoja (Evenes)

ja löysimme  Kulturlandskap- taideteos  Kivinen talo  tanskalaisen Björn Nordgaardin suunnittelema. Se on 5,5 metriä korkea kotamainen graniittirakennelma, jonka sisäseinille on kuvattu norjalaisen mytologian hahmoja. Eteläisen seinän hahmot asuvat tämän sisällä mutta pohjoisen seinän hahmot ovat kodittomia.  

Me saavuimme Bjerkvikiin tankkasimme, ostimme evästä yöpaikkaan.ja tankkasimme myös itsemme ähkyyn tosi herkullisella "roskaruualla"  tässä pikkukeittiössä "Den lille kjökken", jossa oli sisällä tosipaljon väkeä ja jonoa. Mutta jaas siellä on jonotusnumero ja asiakkaille annettava valolähetin, jolloin oma annos on valmis.   Ja tämä paikka saa myös miseliinirenkaat. Katsokaa miten hienosti on parkkipaikat varattu mopoille terassin eteen. Suosittelen.  4,5 miseliinirengasta, tuo 0,5 vähenee, kun on liikennettä  paljon kauniin merimaiseman edessä  ja  se tekee ruokailun ajaksi levottoman olon. Ai minkä hintainen.  Iso bjerkvikiläinen hampurilaisateria ja havaiji pienin ateria yhteensä 263 norjan kruunua. 
                         

Riksgränsenillä kiertelimme ja etsimme majapaikkaa, mutta höh  se olikin 2 km eteenpäin ja paikan nimi oli Katterjokk jat ämä  huoneistohotelli oli tällainen majapaikka.



Ja karun maiseman taustalla piti kovaa kohinaa tämä kuohuva koski Katterjokk, jonka rannalla tunsin tulleeni aivan kuin johonkin pyhään paikkaan. Niin hieno, kohiseva ja uljas näky koski oli ja yritin ilman jalustaa saada itikoiden kiusaamana kovasta virrasta kuvaa, niin että veden liike näkyisi.

Ei kommentteja: