Pyrähdys Lofooteille: osa 1

Takana 498 km Tapio (Rovaniemeltä) Pello- Pajala- Kiiruna- Riksgränsen Bjerkvik.  Ja nyt hotellin ikkunasta näkyy Antlantin valtameren huuhtoma Bjerkvikin lahti ja mussutan norjalaisia mansikoita ( eivät ole niin hyviä kuin suomalaiset)

Ruotsin rajalta

Matka oli mukavan lämmintä ja aurinkoista, taivas oli pilviä täynnä mutta muutaman kostean pisaran saimme niskaamme  vasta Norjan rajalla.

vastaan tuli tällainen menopeli

Pellosta suuntasimme kohti Pajalaa  ja  kökkö matkalla oli tietyömaata kymmeniä kilometrejä. Kaikkein hurjinta on ajella tuon pyöreän sepelin päällä, jolloin pyörät muljahtelee kiveltä toiselta.  Kyllä huokasi kun alla oli taas yhtenäinen asfaltti. Pajalan jälkeen kaarsimme entiselle vapaalle pysäköintipaikalle, siihen oli tullut pieni leirintäalue ja kioski, jossa söimme jätskit. Liviojoen kioskin emäntä puhui suomea paikallisesti ja lisäten ruotsiksi numerot.  Hän oli oikein ystävällinen ja puhelias ja ekowc löytyi myös.



Kiirunassa tankkasimme OK-bensa-asemalla ja ostimme täytetyt patongit, istumapaikkoja ei sisältä löytynyt ja muutenkin miljöö oli jotenkin ei viihtyisä.  Löytyisiköhän koko kaupungista mukavaa kahvittelupaikkaa vai onko Kiiruna vain yhtä LKAB- kaivosmiljöötä ja valtavia kuonavuoria? kysyy ohihurahtava viihtyisyyttä kaipaava turisti.

Kiirunan jälkeen maisema muuttuu karummaksi ja olemme ohittaneet kuusirajan, vaivaiskoivu ja koivu kasvaa rinteillä, jotka nousevat korkeammaksi ja korkeammaksi . Tämä maisema on kiehtovan näköinen näin päin ajettuna. (Vrt edellinen Norja blogikirjoitukseni 2009) Maisemat muuttuvat yhä jylhemmiksi. Autoja on tien varsilla parkkeerattuna  runsaasti, yleensä lähelle pieniä puroja tai kirkasvetisiä jokia että kalastelemassa vissiin. Jokunen hillastajakin näytti löytävän ämpäriin kerättävää.

 ja Torne Träsk eli Torniojärvi komeili pitkänä ja ylväänä tuntureiden ja vuorien varjossa oikealla puolellamme..

Ja muutama sadepisara  ja pian Norjan puolella.  Ja suunnitelmissamme oli pysähtyä konkurssiin menneen kahvilan pihalle. Siinä komeilee yksi kieltämättä isokokoinen peikko ja muuten niin siistissä Norjassa  tämä piha on siivoton. Linnut on päässeet levittelemään turistien jättämiä roskia pitkin pihamaata.  Peikkoa pysähtyy siis yhä katsomaan päivittäin useita autoja , tuskinpa tuo kyltti "till salgs" on houkutellut ketään.

Rajalta tähän ränsistyneeseen peikkokahvilaan on varmaan 10 km ja samoilla seuduin näkee laaksossa vuonon yllä Narvikin komeat sillat, mutta me käännyimme pohjoiseen ja pian olimme Bjerkvik . Tarkoittaakohan se koivulahtea... google kääntäjä vahvisti, juuu.  No koivuja täällä kasvaa ympäristössä .

Bjerkvikin hintataso tämän hetken kurssin mukaan 1,80€

Lahdessa vesi on karannut yöksi merelle ja ulkona näyttää olevan +12,8 astetta  ja tiellä kulkee isojakin rekkoja. Äsken oli pysähdyksisä tuulimyllyn kappale siis tosiiii piiiitkä erikoiskuljetus läheiseeen rakenteilla olevaan tuulivoimalapuistoon.

aika piiitkä kuljetus hotellin ikkunan alla

Nyt Nukkumaan katsotaan millainen se seuraava yö ja hotelli on. Näyttää olevan hotellit jo täyteen buukattuja!  Kuvia en pysty lainkaan käsittelemään täällä reissunpäällä tällä miniläppärilläni  joten tyydytään tähän.