Pääsiäiskierros Väylän varteen 230 km

Olipa kaunis kaunis pääsiäispäivä ja lämpötila kipusi 15 asteeseen. Siis eikun baanalle ja tällä kertaa suunnaksi Ylitornio sinne lupasi lämpimintä.

Nyt jätin suosiolla  pois jo yhdet kalsarit vähemmäksi ja normaalit ajokintaat käsiin ja tosi hyvin tarkeni - olihan  meillä jo Suomen suven normaali ajokelilämpö - näin aikaisin keväällä. Paljon oli kaksipyöräisillä pörrääjiä liikenteessä. Onkohan loputkin motoristit heränneet talviuniltaan.

No miltä näyttäisi matkan varrella Vietosen uimaranta?

Ei mitään hätää tämä ranta on tosi matalaa ja koska on säännöstelty järvi, niin luultavasti tässä kohdassa oli pelkkä jääkansi. Järvellä näkyi useita useita pilkkiporukoita. Mikä sää tänään ottaa pilkillä aurinkoa... eikun onkia niitä pieniä ahvenia. Pilkkiminen on suomalainen tapa meditoida ja  suo työteliäälle ihmiselle luvan rentoutua.

No ehkei nyt moottoriajoneuvolla enää järven selälle...

Autiotalon pihapiirissä voi vaivihkaa käväistä kameran kanssa. Mutta kauhistus mikä homeen haju löi kasvoilleni tämän talon ikkunoista. Se oli niin voimakas että tämä kuvottava haju tunki nenääni uudelleen samalla kertaa kun avasin kuvat tietokoneella. Haju oli tarttunut mielleyhtymänä näihin digikuviin.  Sain muutaman mukavan kuvan autiotalon pihapiiristä ja ikimuistoisen hajuelämyksen - yäk.

Ajelimme kahvi- lepo ja venytystauolle  Napapiirillä jälleen, mutta tällä kertaa Pellon puolella Tuomaan tuvalle.  Aurinko helli matkalaisia terassilla niin kovin, että oli minulla oli suorastaan kuuma auringon paisteessa ja mustassa  fleesepaidassa. Tarkeni hyvin.  Jokaisen lapsiasiakkaan kädessä näytti olevan jäätelötuutti tai jäätelöpuikko kevään merkkinä. Tämä on miellyttävä pysähdyspaikka. Täällä olemme joskus syöneetkin  ja terassin viereen voi pyörän parkkeerata ja sisältä löytyy siistit vessat ja ostettavaakin tuliaisiksi. Tälle paikalla ihan mukavasti niitä miseliinirenkaita- vaikkapa 3,5 -4. ( Niin tämä on minun tapani arvioida näitä piipahduspaikkoja. Ei tule miseliinitähtiä vaan miseliinirenkaita 1-5 välillä. Ja totean että matkojen varrella jokaiseen rengasluokkaan on löytynyt paikkoja.)

Löysinhän minä jotain tirkisteltävääkin.Näitä luonnonmuovaamia "kelokurveja". Niitä oli aurinkoisella ulkoseinällä monta ja monta esillä . Onkohan tämän Tuomaan pajan/ tuvan perustaja ja  käsityöyrittäjä itse aikoinaan kerännyt näitä luonnosta? Tästä tulee eittämättä yksi asia mieleen... Miksi näitä nyt sanottiinkaan?

Toisten kakspyöräiset kulkivat kaurapuurolla, ja koska meidän pyörä bensalla niin mehän ajateltiin piipahtaa Ruotsissa - aivan tähellisellä asialla tietenkin.

Tarkistamassa Pellon kohdalla bensan hintatason ja totesimme että bensa on Suomen puolella halvempaa!

Samalla tarkistettiin että Väylässä jäät olivat jo koskipaikoissa liikkeellä ja virta paikoin aivan sulana .

Mutta eikös ole komea tämä tullipytinki Suomen Pellon puolella. Uudeksi se jäikin kun  pian tuli EU ja  Schengen-sopimus, niin eipä tällä tulliasemalla sen jälkeen ole käyttöä ollut. 300 metrin päässä Ruotsin puolella oli omansa, nyt siinä on kahvila-motelliyrittäjä paikalla. 

Pellon kylän läpi ajaessa tulee vain vähän surullinen olo, kun tämä kirkonkylä on kuihtunut miltei olemattomiin, kaupat kaikonneet ja liikenne hiljentynyt siitä kun ensi kerran kävin Pellossa 80-luvun alussa.

Mutta ajellaanpa sitten kotia ja varta vasten mopoillessa voi tehdä mutkia matkaan ja koukataan Lampsijärven ja Lankojärven kautta - niin päällysteitä pitkin vain  ja kas siellähän nähtiin vielä kevään merkit. 
Minulla on tämä reissuobjektiivi 18-200mm joten virittämällä sen täyteen pituuteen ja vielä  kuvaa rajaamalla sain kun sain  joutsenparista tällaisen kuvan sillalle pysäytetyn mopon selästä.

Oliskohan huomennakin hyvä mopoilusää niin sitten toiseen suuntaan. Mutta ensin kameran akku lataukseen...